Jumalten keinu, Eino Leinon elämäntarinaEinon perheKolme eri-ikäistä Einoa

MOTTO:

Kenen korkeat jumalat keinuunsa ottavat kerta,
eivät ne häntä yhdessä kohden pidä,
he heittävät häntä
välillä taivaan ja maan -
siksi kuin järjen valon häneltä ne vievät.


Ja kuka maailmoiden mahdin kuuluttaja on,
hän tänään pilvien ääriä kulkee,
ja huomenna makaa
maassa niin syvällä
kuin koski, mi vuorten kuilussa kuohuu.

Kuka keinussa jumalien keinuu,
ei hällä elon aika pitkä ole.
Syyn, syyttömyyden
hän huiput nähköön -
sitten tulkohon tumma yö.

Eino Leino 1902


TARINA:
E
rno Paasilinna on kuvannut Eino Leinon elämää tiivistetysti näin: "Ensimmäinen painettu runo 12-vuotiaana, ensimmäinen suuri käännöstyö 16-vuotiaana, ensimmäiset runokokoelmat 18-vuotiaana. Päivälehden suuntaaluova vakinainen arvostelija 21-vuotiaana, Suomen kirjallisuuden pääteoksiin kuuluvan Helkavirsien kirjoittaja 25- vuotiaana. Mutta jo 30-vuotiaana Leino pelkäsi menettävänsä järkensä, 34-vuotiaana hän kirjoitti "loppunsa lähestyvän" ja 47- vuotiaana hän oli raunio, pettynyt ja monilta tahoilta saarrettu mies, jonka omaisuus rajoittui faneeriaskiin."

Jumalten keinu alkaa vuodesta 1883 ja viisivuotiaan Eino Armaksen, paltamolaisen maanmittariperheen kuopuksen uudesta uroteosta: Eino, joka oppi lukemaan kolmivuotiaana, on oppinut kirjoittamaan ja löytänyt sanojen ja riemujen riimin.

Näytelmä kertoo Einon häilyvästä elämänkaaresta, jossa kirjailijauran saavutukset, kiihkeät rakkaussuhteet ja viinanhuuruiset rahapulan ja alennuksen hetket seuraavat toisiaan yli neljän vuosikymmenen ajan.

Näytelmä päättyy Eino kuolinkamppailuun nuppulinnalaisessa vinttikamarissa tammikuussa 1926. Eino pääsee sinne, minne on ikävöinytkin - tummaan yöhön, äidin syliin.

EINON PERHE:
Einon lapsuudenkoti Hövelö sijaitsi Kajaanin lähellä Paltamossa. Einon tärkein omainen on äiti Anna Emilia Lönnbohm, lahjakas 10 lapsen äiti, joka kuolee, kun Eino on 18-vuotias. Isä, maanmittari Antti Lönnbohm, kannustaa poikiaan opiskelemaan ja kirjoittamaan, mutta jättää kuollessaan perheensä lähes puille paljaille. Eino on tuolloin vasta 12-vuotias. Einon suuri esikuva on hänen isoveljensä Kasimir Leino, runoilija, esteetikko, teatterimies, joka kärsi hermotaudista ja kuoli maksasyöpään vuonna 1919.

EINO JA NAISET:
Einon suurten ja pienten rakkauksien lista on komea ja kaikki nämä naissuhteet ovat heijastuneet suoraan hänen runoihinsa:

·         kodin 17-vuotias sisäpiika Ida Pilttö, joka sai potkut riiattuaan talon ylioppilaspoikaa Einoa,

·         saavuttamaton rakkaus Anni Swan, musta joutsen, joka lopulta nai Einon parhaan ystävän Otto Mannisen,

·         vienankarjalainen Anni, jonka Eino hylkää kuin kesäkissan ja kärsii omantunnon tuskia koko ikänsä,

·         seurapiirikaunotar Freya Schoulz, jonka kanssa Eino menee naimisiin ja saa lapsen,

·         sielunkumppani L. Onerva, jonka kanssa Eino karkaa Roomaan eikä koskaan pääse Onervasta irti, vaikka tämä naikin nuoren ja totisen säveltäjän
          Leevi Madetojan,

·         harpunsoittajatar Aino Kajanus, jonka Eino nai, kun Onerva on mennyt kihloihin - avioliitto päättyy vuoden sisällä siihen että vaimo jättää
          juopottelevan miehensä

·         tarmokas Hella Wuolijoki, joka saa Einon melkein raitistetuksi mutta menettää sitten sekä aviomiehensä Sulon että Einon viinanpiruille,

·         lumoava Aino Kallas, virolaisdiplomaatin vaimo, joka nostaa deekikselle vaipuneen Einon vielä kerran runon hehkuun mutta valitsee tiukan paikan
          tullen aviomiehensä, perheensä ja loisteliaan diplomaattielämän Lontoossa,

·         aina solidaarinen runoilijaystävän vaimo Aino Suits, jonka kanssa Eino tekee voittoisan Viron kiertueen

·         tasapainoton Hanna Laitinen, jota Eino kosii hetken mielijohteesta ja joutuu sitten loppuvuosinaan pakoilemaan vaimoaan.

EINON YSTÄVIÄ:

·                  Larin-Kyösti, koulutoveri, jolle Eino opetti runonteon alkeita ja joka opetti Einon ryyppäämään viiniä ja punssia,

·         Otto Manninen, opettaja, kilpakosija, runoilijaveli,

·         Sulo Wuolijoki, pitkän linjan ryyppykaveri,

·         Pekka Halonen, talonpoikaistaiteilija, joka teki kannet moniin Einon kirjoihin ja pysyi solidaarisena silloinkin kun muut jo vieroksuivat Einoa

   

ESITYKSET
ovat ohi tältä kesältä, Latoteatterilaiset kiittävät ja toivottavat
Teidät ensi kesänä tervetulleiksi teatteriin!

Paluu