MOTTO:
Kenen korkeat jumalat
keinuunsa ottavat kerta,
eivät ne häntä yhdessä kohden pidä,
he heittävät häntä
välillä taivaan ja maan -
siksi kuin järjen valon häneltä ne vievät.
Ja kuka maailmoiden mahdin kuuluttaja on,
hän tänään pilvien ääriä kulkee,
ja huomenna makaa
maassa niin syvällä
kuin koski, mi vuorten kuilussa kuohuu.
Kuka keinussa jumalien keinuu,
ei hällä elon aika pitkä ole.
Syyn, syyttömyyden
hän huiput nähköön -
sitten tulkohon tumma yö.
Eino Leino 1902
TARINA:
Erno Paasilinna on kuvannut Eino Leinon elämää tiivistetysti näin:
"Ensimmäinen painettu runo 12-vuotiaana, ensimmäinen suuri käännöstyö
16-vuotiaana, ensimmäiset runokokoelmat 18-vuotiaana. Päivälehden suuntaaluova vakinainen arvostelija 21-vuotiaana, Suomen
kirjallisuuden pääteoksiin kuuluvan Helkavirsien kirjoittaja 25- vuotiaana. Mutta jo 30-vuotiaana Leino pelkäsi menettävänsä
järkensä, 34-vuotiaana hän kirjoitti "loppunsa lähestyvän" ja 47-
vuotiaana hän oli raunio, pettynyt ja monilta tahoilta
saarrettu mies, jonka omaisuus rajoittui faneeriaskiin."
Jumalten keinu alkaa vuodesta 1883 ja viisivuotiaan Eino Armaksen,
paltamolaisen maanmittariperheen kuopuksen uudesta uroteosta: Eino, joka oppi
lukemaan kolmivuotiaana, on oppinut kirjoittamaan ja löytänyt sanojen ja
riemujen riimin.
Näytelmä kertoo Einon häilyvästä elämänkaaresta, jossa kirjailijauran
saavutukset, kiihkeät rakkaussuhteet ja viinanhuuruiset rahapulan ja alennuksen
hetket seuraavat toisiaan yli neljän vuosikymmenen ajan.
Näytelmä päättyy Eino kuolinkamppailuun nuppulinnalaisessa vinttikamarissa
tammikuussa 1926. Eino pääsee sinne, minne on ikävöinytkin - tummaan yöhön,
äidin syliin.
EINON PERHE:
Einon lapsuudenkoti Hövelö sijaitsi Kajaanin lähellä
Paltamossa. Einon tärkein omainen on äiti Anna Emilia Lönnbohm,
lahjakas 10 lapsen äiti, joka kuolee, kun Eino on 18-vuotias. Isä, maanmittari
Antti Lönnbohm, kannustaa poikiaan opiskelemaan ja
kirjoittamaan, mutta jättää kuollessaan perheensä lähes puille paljaille. Eino
on tuolloin vasta 12-vuotias. Einon suuri esikuva on hänen isoveljensä Kasimir Leino, runoilija, esteetikko, teatterimies, joka
kärsi hermotaudista ja kuoli maksasyöpään vuonna 1919.
EINO JA NAISET:
Einon suurten ja pienten rakkauksien lista on komea ja kaikki nämä naissuhteet
ovat heijastuneet suoraan hänen runoihinsa:
· kodin 17-vuotias sisäpiika Ida Pilttö, joka sai potkut riiattuaan talon ylioppilaspoikaa Einoa,
· saavuttamaton rakkaus Anni Swan, musta joutsen, joka lopulta nai Einon parhaan ystävän Otto Mannisen,
· vienankarjalainen Anni, jonka Eino hylkää kuin kesäkissan ja kärsii omantunnon tuskia koko ikänsä,
· seurapiirikaunotar Freya Schoulz, jonka kanssa Eino menee naimisiin ja saa lapsen,
·
sielunkumppani L.
Onerva, jonka kanssa Eino karkaa Roomaan eikä koskaan pääse Onervasta irti,
vaikka tämä naikin nuoren ja totisen säveltäjän
Leevi Madetojan,
·
harpunsoittajatar
Aino Kajanus, jonka Eino nai, kun Onerva on mennyt kihloihin - avioliitto
päättyy vuoden sisällä siihen että vaimo jättää
juopottelevan miehensä
· tarmokas Hella Wuolijoki, joka saa Einon melkein raitistetuksi mutta menettää sitten sekä aviomiehensä Sulon että Einon viinanpiruille,
·
lumoava Aino Kallas,
virolaisdiplomaatin vaimo, joka nostaa deekikselle vaipuneen Einon vielä kerran
runon hehkuun mutta valitsee tiukan paikan
tullen aviomiehensä, perheensä ja
loisteliaan diplomaattielämän Lontoossa,
· aina solidaarinen runoilijaystävän vaimo Aino Suits, jonka kanssa Eino tekee voittoisan Viron kiertueen
· tasapainoton Hanna Laitinen, jota Eino kosii hetken mielijohteesta ja joutuu sitten loppuvuosinaan pakoilemaan vaimoaan.
EINON YSTÄVIÄ:
· Larin-Kyösti, koulutoveri, jolle Eino opetti runonteon alkeita ja joka opetti Einon ryyppäämään viiniä ja punssia,
· Otto Manninen, opettaja, kilpakosija, runoilijaveli,
· Sulo Wuolijoki, pitkän linjan ryyppykaveri,
· Pekka Halonen, talonpoikaistaiteilija, joka teki kannet moniin Einon kirjoihin ja pysyi solidaarisena silloinkin kun muut jo vieroksuivat Einoa
|
ESITYKSET |