KUNINKAANTIE, PYHÄN YRJÖN KIEVARI JA MUSTA SURMA

KUNINKAANTIE oli 1300-luvulla vastalaajentuneen Ruotsin valtakunnan lävitse organisoitu postireitti Bergenistä Osloon ja Tukholmaan ja sieltä saariston läpi Turkuun ja Viipuriin. Tämä Suuri Rantatie kulki Etelä-Suomen poikki ja oli lähimpänä Jokelanseutua Sipoon kirkonkylässä, missä kirkon vieressä oli myös kestikievari eli krouvi matkustavaisia varten. 

MITÄS ME SIPOOLAISET

Sipoon pitäjä sijaitsi keskiajalla (1250 - 1523 jKr.) kaukana valtakunnan keskuksesta Tukholmasta ja myös Suomen hallintokeskuksesta Turusta. Sipoolaisilla oli kuitenkin suora yhteys meren yli hansakaupunki Rääveliin (Tallinnaan), joka oli monin verroin Turkuakin mahtavampi kaupan ja kulttuurin keskus. Vaikka Sipoonjoki ei purjehdusväylänä ollut Porvoonjoen veroinen, kulki Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie (Kuninkaantie) jo keskiajalla Sipoon pitäjän halki.  Sijainti Suuren rantatien ja purjehdusreitin risteyksessä teki Sipoosta keskiajalla merkittävän kauppapaikan, mutta kaupunkia siitä ei tullut, sillä sen pahin kilpailija Porvoo sai kaupunkioikeudet vuonna 1380.

Koko Ohkolan kylä kuului keskiajalla samaan pitäjään kuin Sipoo ja jäi vielä vuosisadoiksi osaksi Sipoota, vaikka Mäntsälä sai oman kirkon 1400-luvun lopulla.  Ohkolalaisten kirkkotie kulki Jokelanseudun kautta Syrjälän notkosta Mäenpään ohi Paippisiin ja siitä etelään Sipoon kirkolle. Sipoon vanha suomenkielinen asutus oli siirtynyt ruotsalaisten uudisasukkaiden tieltä jo 1200-luvulla pitäjän pohjois- ja itäosiin. Lisää asukkaita muutti myös Virosta.

SUURKAUPUNKI RÄÄVELI

Tallinna oli jo tuolloin lähes 4000 asukkaan suurkaupunki, jossa oli raatihuone, kirkkoja, mahtavia hansakauppiaita ja kiltoja. Tallinnalaisten kauppiaiden laivat purjehtivat Sipoon joen ja Porvoon joen suulle mukanaan suolaa, mausteita ja matkustavaisia. Osa kauppiaista tai heidän edustajistaan asui pysyvästi vakituisilla kauppapaikoilla valvomassa kauppahuoneensa ja Hansan etua. 

Ilmeisesti myös MUSTA SURMA, vuosina 1349 - 1351 koko Euroopassa riehunut kulkutauti, joka tappoi lähes puolet väestöstä, rantautui Suomeen laivojen mukana Virosta. Todennäköisesti rutto kuitenkin tyrehtyi harvaan asuttuun maahan ja ankaraan talveen eikä aiheuttanut meillä yhtä suurta tuhoa kuin Norjassa, jossa Mustan surman on arvioitu rannikolla tuhonneen jopa 90 % väestöstä. Tauti jätti jälkensä Euroopan historiaan, talouteen ja taiteeseen. Tässä on osa keskiaikaista Kuolemantanssi-maalausta, joka on Tallinnan Nigulisten kirkossa muistuttamassa kuolevaisuudestamme.

Paluu